Ulrich Haas-Pursiainen M.A. Kuvien ja identiteetin autenttisuus kehittyneissä tietoyhteiskunnissa (Muutamia ajatuksia lokakuun 99 päänäyttelyn teemasta dokumentit ja identiteetti) Vuosisatojen ajan pidettiin läntisessä maailmassa kuvien keskeisenä ominaisuutena niiden todellisuutta jäljittelevää luonnetta. Kuva (tuolloin maalattu) oli siinä mielessä autenttinen, että se viittasi omaan realistiseen tai realistiseksi kuviteltuun todellisuuteensa. Jopa uskonnollinen maalaustaide viittasi raamatullisten kertomusten todeksi uskottuun realismiin. Vain ortodoksien ikonitaide hylkäsi tietoisesti kaikki kuvan todellisuuteen viittaavat ominaisuudet. 1300-luvulta lähtien (viimeistään) yleistyi kuitenkin yhtäaikaa uuden ajan läntisen kuvakäsityksen kanssa sellainen omakuva, joka suuntautui pääasiassa tarkkailevan subjektin yksilölliseen identiteettiin. Tarkkailijan näkökulma, keskeinen perspektiivi muotoutui kaikkien seuraavien läntisten maailmantulkintojen pohjaksi. Punainen lanka alkaen "Jumalan silmästä" yli absolutismin ajan peilisalin Versailles'ssa aina valokuvaajan silmään asti ei merkitse vain (Perseuksen ajoista lähtien) alistavan katseen historiaa, vaan koskee myös itse itsensä luonutta subjektia, joka oli samanaikaisesti pakotettu polttamaan kerettiläisensä sekä vakiintumaan tieteenä, jonka sisältönä ja tehtävänä oli ensisijaisesti omien dogmien tukeminen. Viimeistään 1800-luvun teollistuminen ajoi porvarillisen subjekti-käsityksen epäilyksen alaiseksi ja loi yhdessä psykoanalyysin kanssa ensimmäisen menetelmän jo vahingoittuneen porvarikuvan parantamiseksi. Valokuvamainen kuva varmisti, ei vähiten totuudellisuutensa ja todisteenomaisuutensa ansiosta, nousevalle porvaristolle vallan sen oman maailmankuvan ja –hallinnan määrittelyn ja laajan levityksen kautta. Tämän yhteiskunnallisen kriisin keskellä syntyivät ensimmäiset länsimaiset kuvat, joiden tekijät hyödynsivät itäisen maailman ei-perspektiivisen maalaustaiteen ideoita. Dualistisen ajattelumallin ulkopuolella oli kehittynyt yhteiskuntia, joille kokonaisuus merkitsi huomattavasti enemmän kuin kaikki yksittäinen, niin, joille minän käsite merkitsi jotain estävää, merkityksetöntä tai loppujen lopuksi olematonta. Nykyaikana meitä ympäröi valtava, yhä kiihtyvällä vauhdilla etenevä kansainvälinen vuorovaikutus, joka vaikuttaa (usein tiedostamattamme) kaikilla elämämme osa-alueilla. Onko markkinahenkisen, teollisen hyötykäytön mankeliin joutunut kehomme lisäksi lisääntyvässä määrin myös kehon henkinen järjestys? Työläinenhän, jonka lihasvoima esineellistettiin epätäydellisen koneen varaosaksi, ei voinut vuosisadan vaihteessa kehittää identiteettiään enää yksilönä vaan ainoastaan kokea sen kahtiajakautuneen yhteiskunnan luokkajärjestelmässä. (F. Nietzsche: "Umkehrung der Werte" tai V. Flusser: "Leinwände des Realen") Kalpenevatko historialliset identiteetin rakentamisen osatekijät –syntymä, perhe, kieli jne.– median luomien osatekijöiden rinnalla, joiden tarvitsee yhä vähemmän peitellä kuulumistaan kulutuksen teolliseen prosessiin, koska me olemme muuttumassa yhä aktiivisemmaksi osaksi peliä? Millaisia muutoksia siitä voi seurata uuden identiteetinmuodostuksen rakenteeseen? (Myös tutkimusprojektien analyysit geneettisen koodin rekonstruoimiseksi ja koodin yksityiskohtaiseksi manipuloinniksi voisivat tuoda lisää näkökohtia keskusteluun.) Toisaalta myös valokuvamainen kuva (dokumentti) käy sekä valmistuksen että markkinoinnin osalta läpi radikaalia muutosta, joka lienee parhaiten verrattavissa 20-luvun kollaasitekniikan kehitykseen. Mihin muuten tulee perustumaan 2000-luvun tietokoneella käsiteltyjen kuvien aiheuttama kiihko? Pystytäänkö mediassa enää ylipäätään erottamaan ideologisia, kaupallisia tai tiedottavia näkökohtia? Millaista totuutta enää välittää uutinen? Vieläkö joku nauraa keisarin uusille vaatteille? Dokumentin rajat ovat toivottoman hämärät, sen huomaamattoman manipuloinnin mahdollisuudet rajattomat. Identiteetin rajat ovat toivottoman hämärät, sen huomaamattoman manipuloinnin mahdollisuudet rajattomat. Loppujen lopuksi vain kestämättömäksi osoittautuneiden myyttienhylkäämistä??