BACKLIGHT +17

Cat Tuong NGUYEN

Switzerland / Sveitsi

UNTITLED / Nimetön

Cat Tuong Nguyen used tree different motifs taken from his black-and – white photographs for this group of compositions. One of the landscapes consists only of grass towering to the horizon beneath a bright sky. While there is a quality of spaciousness about the picture, the space itself seems compressed and compact, almost like a wall, and the meadow frames the view and throws the restless gaze back onto itself. Space becomes a surface divided into two almost equal parts, light and darkness, top and bottom. The motif of the composition was not a real landscape, but a piece of paper held in front of a window, and the result is a picture that evokes multifarious reflections with the simplest of (photographic) means.

The pale photographs of swimmers also make a pictorial, immaterial impression, with single persons gliding over a white-in white background along marked-out tracks. The element of water is defined as a weightless, all-encompassing means of disciplining body and mind, the scene of daily, collective self-contemplative ritual rather than a medium for playful, abandoned self-forgetfulness.

The third motif of the group, a portrait of a Japanese woman, is less strictly reduced in terms of tonal values and details. This is a real, tangible human being who, apparently having stood before the photographer’s lens, in now the picture, introverted yet immediately present. The contemplative gaze of the viewer, barely conscious of the changing appearances of the outside world, accompanies the young woman into a material world independent of the observer’s own.

Brita Polzer

Cat Tuong Nguyenilla on kolme eri teemaa tähän valitsemissaan mustavalkeissa kuvissa. Yksi maisemista koostuu vain ruohomatosta, joka jatkuu horisonttiin asti kirkkaan taivaan alla. Vaikka kuvassa on tilan tuntua, tila itsessään vaikuttaa kokoon puristetulta ja tiiviiltä, melkein kuin seinältä; niitty kehystää näkymän ja kääntää levottoman katseen takaisin itseensä. Tila muuttuu tasoksi joka on jakautunut lähes tarkkaan kahtia, valoksi ja pimeydeksi, ala- ja yläosaksi. Komposition aiheena ei ole todellinen maisema, vaan ikkunan edessä pidelty paperinpala, ja tuloksena on kuva joka herättää moninaisia kysymyksiä mitä yksinkertaisimmalla (valokuvaus-) tavalla.

Myös uimareista otetut kalpeat kuvat antavat maalauksellisen ja aineettoman vaikutelman, yksittäisten ihmisten liukuessa valkealla taustalla valmiiksi merkittyjä ratoja pitkin. Vesielementti määrittyy painottomana, sisäänsä sulkevana tapana harjoittaa ruumista ja sielua; päivittäisen sisäänpäin suuntautuneen mutta kollektiivisen rituaalin tapahtumapaikkana ennemmin kuin leikkisän, huolettoman itsensä unohtamisen paikkana.

Kuvien kolmas aihe, japanilaisnaisen potretti, ei ole niin riisuttu väritykseltään ja yksityiskohdiltaan. Esillä on oikea, aineellinen ihminen, joka seisottuaan selvästi ensin valokuvaajan linssin edessä on nyt kuvassa, sisäänpäin kääntyneenä mutta heti läsnä. Katsojan mietteliäs katse, tuskin tietoisena ulkomaailman muutoksista, seuraa kuvan nuorta naista materiaaliseen, huomioijasta riippumattomaan maailmaan.

Brita Polzer